Aiheena on siis tiimi. Kaikilla vähänkään tavoitteteellisemmin ratsastavilla tälläinen on, sillä kukaan ei yksin pysty, saatika jaksa tätä hommaapyörittää, ainakaan onnistuneesti. Jokainen meistä käy valmennuksissa, toiset enemmän ja toiset vähemmän. Toisaalta, onhan jokaisella ratsastuskoululaisellakin oma tiiminsä, siihen saattaa lukeutua ratsastuksenopettaja, 'sponsori' jne.
Minulla on tältä saralta todella hyvin asiat tällä hetkellä ! Seuraavaksi kerron, mitkä asiat minun mielestäni kuuluvat tähän toimivaan tiimiin.
Hevonen
Oli laji sitten mikä tahansa ratsastuksessa, siihen tarvitaan aina hevonen. Toisilla on mahdollisuus satsata laadukkaaseen hevoseen tai joku voi kouluttaa sellaisen itse. Jos puhutaan kisahevosesta ja vielä koulupuolella. Mielestäni sen työstäminen alkaa siitä, kun tammalle mietitään oriehdokasta.
Huippuhevosen 'luomisen' kanssa täytyy olla todella paljon tietotaitoa, jälkeläisnäyttöjä ja ripaus tuuriakin matkassa..
Itse olen sitä mieltä, että 'keskinkertaista' tammaa on turha astuttaa, vaikka olisi mikä huippuori.
Jos emälinja on hyvä, orilla ei oikeastaan ole mitään väliä. Siis tottakai on, mutta näin kärjistettynä..
(esim. Chamera on astutettu Matadorilla, jolla on aivan uskomattomat näytöt, mutta verrattuna näihin nykypäivän oreihin, on se melko erilainen ja 'vanhanaikainen'. Champalla on kuitenkin todella hyvä suku, joten odotan enemmän varsaan Champpaa, mutta Matin luonteeella ja paremmilla puolilla.. )
Sitten kun on saatu varsa maailmaan, alkaa sen koulutus jossa on vuosien työ. Ratsukoulutuksen useinmiten tekee ammattilainen. Niitäkin on monenlaisia, ei kaikki hevoset toimi kaikilla, vaikka olisi kuinka hyvä ratsastaja.
Jotkut hevoset ovat myös rakenteeltaan sellaisia, että ihan oikeasti ovat fyysisesti estyineitä kulkemaan oikein päin tai eivät vaan pysty piffaamaan tms. Kaikilla hevosilla on heikkouksia, mutta kun ne huomataan ja korostetaan vahvuuksia enemmän, ei niistäkään ole haittaa loppupeleissä.
Kisahevosessa myös luonne ratkaisee. Jos päässä viiraa, ei siitä kisaamisestakaan tule mitään vaikka olisi minkälainen liitokavio ja huippusuku.
Sitten tiestysti täytyy synkata ratsastajan kanssa ! Harjoittelutunteja kertyy vuodessa todennäköisesti monta sataa, ja jos yhteistyö ei pelaa, kelläkään todennaköisesti ei ole hauskaa, eikä hommasta oikeasti tule mitään.
Ja kaikki tälläiset ovat mielipideasioita. Joku tykkää erilaisesta hevostyypistä ja toinen toisesta. Mutta nämä ovat vain minun mielipiteitäni :).
![]() |
| minunlaiseni toimiva kisahevonen :)<3 |
Seuravana tähän listaan laittaisin omalle kohdalleni :
Valmentaja
Minulla ja valmentajallani on todella hyvä suhde ! Hän on oikeastaan ainoa auktoriteetti, joka oikeasti tehoaa minuun, muutenkin kuin valmennuksissa. Me vietämme myös tallin ulkopuolella aina kun on mahdollista aikaa, ja puhumme asioista laidasta laitaan. Pystyn luottamaan häneen kaikissa tilanteissa ja luotan hänen ehdottamiin ratkaisuihin.
Hän tuntee minut myös todella hyvin. Esim. epäonnistuneen kisaradan jälkeen olen todella vähäsanainen ja allapäin. Valmentaja löytää epäonnistumisistakin jotain hyvää, ja yleensä kaupan päälle tulee vielä halaus :)
Hän tietää minun huonot puolet ja toimii niiden mukaan eri tilanteissa.
.
Tuossa tuli jo joitain hyvän valmentajan ominaisuuksia (tai siis mun valmentaja on maailman paras !)
Valmentajalla täytyy tietysti olla kokemusta alasta, mitä enemmän sitä parempi.
Valmentajan täytyy myös oikeasti satsasta 100%:sesti ratsukon kanssa työskentelyyn.
Meidän tiimissä treenaaminen on aina etusijalla ja se on myös valmentajalleni todella tärkeä asia.
Tutuu, että kaikki ihmiset tässä ympärillä oikeasti antavat kaikkensa tälle (hullujen..) elämäntyylille.
Valmentajasta onkin vaikeampi keksiä tekstiä kuin tuosta hevosesta.. No, nopeasti kerrattuna mielestäni :
Hyvä valmentaja vie ratsukkoa eteenpäin, on mukana niin onnistumisissa kuin epäonnistumisissakin. Ratsukon ja valmentajan yhteistyö toimii, kaikkien kolmen täytyy tuntea toisensa.
Muut tärkeät tiimin 'osat'
Ensimmäisenä täytyy mainita tähän äiti ! Äiti toimii sponsorina, kuljettajana, hevosenhoitajana, psyykkisenä valmentajana, varmistajana jne. Lista on varmasti aiika pitkä..
Ilman äitiä, tämä harrastus ei olisi mahdollista oikeastaan ollenkaan. Eihän mulla itsellä olisi varaa käydä edes yhdellä ratsastustunnilla viikossa. Tämä asia täytyisi muistaa aina, kun kiukuttelee äidille tai muutenvaan unohtaa arvostaa kaikkea mitä itsellä on.
Jotta kisaaminen ja treenaaminen onnistuu, täytyy olla sen edellyttävät puitteet. Tällä hetkellä hevoseni ovat tätini tallissa, joka on aivan täysillä siihen omistautunut ja hoidossa ei koskaan ole moittimista.
Talveksi tosin muutamme Ruhalan talliin, koska meillä on kotona vain ulkokenttä ja jotta ensikaudelle tapahtuisi edistystä, tarvitaan jokapäiväinen ratsastusmahdollisuus eli maneesi.
Kengittäjä, eläinlääkäri, hieroja, ystävät jne. kuuluvat myös omalla tavallaan tiimiin.
Kolme ensimmäistä tekevät omaa työtään ja saavat siitä palkkaa. Ystävät ainakin minulle ovat todella tärkeitä, he ovat se tallin ulkopuolinen elämä ja virkistys kun mikään ei hevosien kanssa onnistu.
![]() |
| viime vkl halloween-tsembaloista ! |
En tiedä tuliko tästä postauksestanyt yhtään sellainen mitä olin ajatellut.. Koitin tiivistää asiota jonkin verran, mutta tuoda kuitenkin omat mielipiteeni esille. Mitäs olette mieltä ? Onko teidän tiiminne samanlainen vai erilainen ?


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi :)!